Mikä on Iatrogeeninen -sivusto?

Tarkennan tähän alkuun, että sivujen tekstit sekä kokemukseni ja niistä kirjoittaminen, eivät tarkoita, että hoidossani olisi tullut hoitovirhe. Iatrogeeninen riippuvuusongelma, joka pitkän lääkehoidon seurauksena voi muodostua, on usein iso haaste vieroittujalle. Siksi koen hyväksi, tuoda oman narratiivini julkisuuteen. Sivuilla avattujen kokemusten myötä toivon, että he, jotka käyvät läpi samaa polkua saisivat näiltä sivulta edes hieman lisää resilienssiä ja voimia, jatkaa vieroitusta, jos sellainen on menossa. Toki hienoa olisi myös, jos hyvinvointialueet ottaisivat ja kehittäisivät hoito-ohjeet ja -polun, iatrogeeniseen riippuvuusongelmaan.

Omakohtaista narratiivia

Sivun tekstit kumpuavat siis omakohtaisesta kokemuksesta ja ovat näin ollen subjektiivinen narratiivi. Sivustolla lähestyn kivun hoidon seurauksena opioideihin tullutta iatrogeenista riippuvuusongelmaa, kipulääkkeestä vieroittumista sekä neuropaattista kipua ja selkäydinstimulaattoria. Teksteissä nämä muuttujat kulkevat sulavasti rinnan, koska ne liittyvät allekirjoittaneella, läheisesti toisiinsa. 

Tieteelliset ja ulkopuoliset lainaukset sivuilla, on merkitty teksteissä.

Yli kaksi vuosikymmentä

Selkäsairaushistoriani, on yli kahden vuosikymmenen mittainen. Aikajanalle mahtuu mm. prolapsin poistoja, hermojuurikanavien ja selkäydinahtaumasta seuranneet lannerangan luudutusleikkaukset (2kpl), selkäydinstimulaattorin laitto sekä vaihto projektit. Lisäksi hoitoina on tehty muutamia puudutuksia sekä hermojuuriplokaatioita. Opioidijaksoja hoidossani on ollut useita ja vieroituksia kaikkiaan neljä.

Hermojuurivaurioita on eri muuttujista johtuen, tullut kolme (vas.L5. ja S1. sekä oik. S1.). Vaurioiden lähettämään kipuun, olen läpikäynyt kaikki, neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitetut lääkeryhmät, eli trisykliset, SNRI:t, pregabalin:in, gabapentinoidi:t ja miedot, keskivahvat ja vahvat opioidit.

Leikkuulautafarmaseutti

Elämän ei pitäisi olla 0,25mg leikkuulaudalla murustettua opioidia tai muuta lääkettä, seuraavana alasajoannoksena - odottamassa tunnin päästä ottamista. Mutta sitä se on, monen kohdalla. Tätä ei tiedosteta terveydenhoidon sisällä. Iatrogeeninen riippuvuusongelma on tila, jota on myös ilman addiktiota sekä väärinkäyttöä ja jonka kanssa me "leikkuulautafarmaseutit", pyörimme luukulta luukulle, ilman toimivaa palvelu/hoitopolkua.

"Prosessi, jonka tarkoituksena on systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja hallitusti lopettaa sopimaton lääkitys tai vähentää sen annosta sekä hallita monilääkitystä ja parantaa hoitotuloksia on saanut nimen deprescribing" (Thompson ja Farrell 2013)

Iatrogeenisen riippuvuusongelman sekä lääkkeiden hallittuun alasajoon ja/tai lopettamiseen liittyvien hoitopolkujen puutetta, ei kuitenkaan korjaa se, että jotain lääkeryhmää varotaan ja pelätään. On kuitenkin niin, että useita eri sairauksia hoidetaan keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä.  Näistä useat voivat aiheuttaa, annoksen alasajossa monimuotoisia vieroitusoireita. Lisäksi osa voi aiheuttaa myös riippuvuutta sekä väärinkäyttöä. 

Opioideja ei saa kehua?

Lääkkeissä on aina kyse subjektiivisesta vaikutuksesta sekä siitä, mikä lääke on käytössä. Myös vrk. annoksen suuruus ja käyttöajan pituus, voivat vaikuttaa haittoihin sekä fyysisiin vieroitusoireisiin.

Ikuisuusongelma?

Hyvää ja kokonaisvaltaista hoitoa ei ole kuitenkaan se, että PKV-lääke plokataan pois, reseptin uusinnassa. Näitä plokkauksia tehdään kuitenkin jatkuvasti. Tämä on omiaan lisäämään haasteita, potilaan kivunhallinta. Jos lääkäri kokee tarpeelliseksi plokata potilaan PKV-resepti, eikö paikallaan olisi yhteydenotto potilaaseen, tai aito ja syvällisempi perehtyminen hoitohistoriaan, ennen reseptin plokkausta. Plokkauksen taustalla lienee Kelan paimenkirje lääkäreille sekä kasvanut kriittisyys esim. opioideja kohtaan. Myös lääkärin ajanpuute, voi vaikuttaa siihen, että reseptiä ei uusita. Tässä saattaa kuitenkin piileskellä harha ja aikaa kuluu lopulta enemmän, kun potilaan tilaan on lopulta kuitenkin perehdyttävä tarkemmin. Vanha sanonta: -suo siellä, vetelä täällä, pitää hyvin paikkansa, sillä aikaa säästävää tilannetta, ei ehkä olekaan! Plokkauksella tuotetaan vain stressiä ja hoidon haasteellisuuden lisääntymistä potilaalle. Toki lääkärille plokkaus on helpompi, tapa toimia. Klik, –sinne meni, ei näy minun ruudulla enää!

Hidas vai nopea vieroittuminen?

Vaikka itselleni sopi paremmin pitkäkestoinen, hallittu opioidin alasajo, ei se ole kaikille sopiva tapa, lopettaa lääkitys. Tärkein muuttuja opioidivieroituksessa on aina, yksilön fysiologia, eli se, miten penaali sopeutuu lääkkeen vähentämiseen. Tiukka, jonkin menetelmän orjallinen seuraaminen, ei koskaan ole paras vaihtoehto, kun toteutetaan subjektiivista vieroitusta. Itse olen vieroittanut penaalini opioideista jo neljä kertaa, johtuen pitkästä selkähistoriasta. Silti en ole alasajon aikana joka hetki varma, miten nyt pitäisi edetä. Penaalini kun ei ole alati vakio tilassa, sillä siihen vaikuttavat monet muuttujat. En myöskään ole asiantuntija muiden nopeudesta, vieroittua opioidista. Sillä kukin meistä voi olla vain, oman tilanteensa tuntija. Jos koet nopean vieroittumisen hyväksi, seuraa sitä kokemusta. Jos taas hidas eteneminen sopii sinulle paremmin, seuraa sitä kokemusta.

Sisältö ja sivusto ei koske päihde-, tai väärinkäytön seurauksena tullutta addiktiota. Siitä lisätietoa löytyy hyvinvointialueiden päihdepalveluista.